Mitä on petankki?

Kirjoitus erityisestä lajista ja sen luonteesta. Sekä siitä, miten petankkia pelataan.

Kävelemme ystäväni kanssa pikkutietä jyrkkään alamäkeen. Matalakattoisten talojen välistä näkyy merelle. Etelä-Ranskassa on kuuma kesäinen iltapäivä, ja paahteessa ajatukset tahtovat harhailla.

Eivät kuitenkaan kauaa, sillä määränpäämme on tärkeä. Suorastaan pyhä.

Suuntaamme kohti maailman kenties ensimmäistä petankkikenttää. Meille rakkaan lajin syntysijoille.

Petankki syntyi vaivalla

Se tapahtui 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Herra nimeltä Jules “Lenoir” Hugues kehitti petankin (pétanque), koska hänen oli pakko.

Lenoir kärsi reumatismista, eikä voinut enää ottaa juoksuaskeleita, joita hänen harrastamassaan kuulapelissä jeu provençalissa vaadittiin.

Mies ratkaisi ongelman niin, että uudessa lajissa jalat tuli pitää tietyn alueen sisällä kuulaa heittäessä. Sitä sana pétanque tarkoittaa: jalat maassa.

Petankki jalostui vielä jonkin aikaa, mutta siitä tuli melko nopeasti suosittu laji. Ja suosittu se on tänäkin päivänä.

Yli sata vuotta Lenoirin oivalluksesta petankista on kasvanut urheilulaji, jossa vaaditaan rautaisia hermoja, tekniikkaa ja strategista osaamista.

Laji ei ole pieni, sillä maailmassa on yli sata kansallista petankin lajiliittoa. Vertailun vuoksi: jääkiekon lajiliittoja on maailmassa reilusti alle sata.

Laji, jossa on luonnetta

Jules Lenoirin pelikentän yhteydessä La Ciotat’ssa on pieni ja nuhjuinen baari pelaajille.

Astun sisään tilaamaan veden ja pastiksen, joka on Ranskassa rennompien pelien ohessa perinteisesti nautittava juoma. Totisissa arvoturnauksissa nautintoaineita ei sallita.

Vieraat kasvot tai kielitaidottomuuteni eivät miellytä keski-ikäistä baarimikkoa, sillä tilausta tehdessäni hän ärtyy, ja ärisee ranskaksi jotain, mistä en saa selvää. Tilaukseni kuitenkin saan.

Lähtiessäni minua lohduttaa baaritiskille juurtunut iäkkäämpi kanta-asiakas.

– Älä välitä, se on vain tuollainen. Oikeasti se on ihan hyvä poika.

Välikohtauksesta on helppoa olla harmistumatta, sillä olen haltioissani tästä paikasta. Sen historia tuntuu merkittävältä, koska petankki on itselleni tärkeä asia.

Armottoman auringonpaahteen vuoksi petankkia pelataan etelässä usein puiden varjossa, eikä La Ciotat ole poikkeus.

Kentät ovat vaikeat, sillä puiden juuret tekevät maastosta kovan ja kimmoisan. Silloin kuulan liikkumista kentän pinnalla on vaikea hallita.

Häviän ensimmäisen pelin ystävälleni, joka saa vanhan kentän juonikkuudesta kiinni minua nopeammin. Toinen ottelu on tasaisempi, mutta oikeastaan sillä ei ole merkitystä tällä reissulla.

Nauti hetkestä

Petankissa itse pelihetki on joskus lopputulosta tärkeämpää. Ison osan “lajin sielusta” muodostaa yhteinen ajanvietto niitä näitä jutellen ja huumoria viljellen – joskus myös strategiasta kinastellen.

Petankki on hetkessä olemista.

Kun seuraavana päivänä palaamme pelaamaan, luen kenttää jo kohtuullisen hyvin. Asetuspeli sujuu.

Kaksi paikallista herraa tulee kysymään haluaisimmeko pelata heidän kanssaan. Kielimuuri ei haittaa, sillä kysymyksen esittämiseen riittää yksi sana, joka on jokaiselle petankkiin vihitylle tuttu.

– Doublette?

Harmiksemme joudumme kieltäytymään ja pakkaamaan kuulamme, sillä meillä on jo kiire jatkaa matkaamme Nizzaan.

Autossa virnistän ystävälleni:

– Voitin muuten meidän keskinäiset La Ciotat’n pelit.

Vai että petankissa lopputulos ei muka ole tärkeää...

Mutta kuinka siihen päästään?

Petankkiottelun kulku

Ottelussa vastakkain pelaa kaksi joukkuetta. Joukkueen jokainen pelaaja heittää 2–3 kuulalla riippuen pelimuodosta.
- Singelissä (1 vastaan 1) kolme kuulaa per pelaaja
- Duppelissa (2 vastaan 2) kolme kuulaa per pelaaja
- Trippelissä (3 vastaan 3) kaksi kuulaa per pelaaja
Petankissa tavoite on saada mahdollisimman monta oman joukkueen kuulaa lähemmäs maalipalloa (snadi) kuin vastustajan joukkue.
Pelin aluksi toinen joukkue heittää pelialueelle maalipallon, jota kutsutaan Suomessa usein snadiksi.

Maalipallo täytyy heittää aikuisten kilpailussa 6–10 metrin päähän heittoympyrästä eli ringistä.

Maalipallon heittänyt joukkue heittää myös ensimmäisen kuulan. Heitettäessä jalkojen on pysyttävä heittoympyrän sisällä.
Peli etenee siten, että heittovuoro on aina joukkueella, jonka lähin kuula on kauempana maalipallosta kuin vastustajan lähin kuula.

Toisin sanottuna heittovuorot määräytyvät niin, että joukkue heittää kunnes se saa kuulan lähimmäksi maalipalloa. Tai kunnes joukkueen kaikki kuulat on heitetty.

Jos joukkue saa kuulan lähimmäksi maalipalloa, heittovuoro vaihtuu toiselle joukkueelle.

Muistisääntö: jos joukkueesi kuula ei ole heittosi jälkeen lähempänä maalipalloa kuin vastustajan lähin kuula, on edelleen sinun joukkueesi vuoro heittää.

Ellei joukkue saa kuulaa lähimmäksi maalipalloa ja joukkueen kuulat loppuvat, toinen joukkue saa heittää loput kuulansa ja yrittää lisäpisteitä.
Kun molempien joukkueiden kaikki kuulat on heitetty, lasketaan pisteet. Pisteen saa joukkueista se, jonka kuula on lähimpänä maalipalloa. Joukkue saa lisäpisteitä niin monta kuin omia kuulia on lähempänä maalipalloa verrattuna vastustajan lähimpään kuulaan.

Esimerkki: jos joukkueellasi on maalipallosta katsoen lähin, toiseksi lähin ja kolmanneksi lähin kuula, joukkueesi saa kolme pistettä.

Kun pisteistä on päästy yksimielisyyteen, heittoympyrä asetetaan maalipallon paikalle. Pisteitä saanut joukkue heittää maalipallon sekä ensimmäisen kuulan, ja peli jatkuu.
Täysimittainen petankkipeli pelataan 13 pisteeseen.

Katso kuvallinen esitys pelin etenemisestä

Pelaamista vuoden ympäri – Suomessakin

Vaikka sääntökirja ei ole aivan niin suppea kuin yllä oleva kuvaus, petankki on melko yksinkertainen laji, jossa kuka tahansa saa onnistumisia.

Tämä selittääkin kuulapelin viehätystä ja maailmanlaajuista suosiota.

Suomessa laji on pieni, mutta ympäri maata löytyy kymmeniä seuroja ja peliryhmiä, jotka ottavat petankista kiinnostuneet vastaan avosylin.

Rentoja pelejä löytyy paljon, mutta halukkaille on olemassa vahva kilpailullinenkin puoli aina paikallisturnauksista suomenmestaruuskisoihin ja suuriin kansainvälisiin arvokilpailuihin asti.

Helsingissä petankkia pelataan vuoden ympäri – talvisin Helsinki Pétanquen upeassa sisähallissa Pasilan vanhoilla veturitalleilla.

Vinkkini on: aloita oma petankkimatkasi sieltä.

Teksti ja kuva: Seppo Kujanpää